Tunnustus

Tunnustuksen sain Fia,Frenda&Sony blogin suunnalta, suuri kiitos vain! :D
 
Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

1. Sira on aikalailla tyypillinen welshi. Häntä heiluu kaikille ja kaikelle,koko ajan. Rakastaa olla mukana kaikessa mitä tapahtuu,työntää pilkkukuononsa joka tapahtumaan mukaan. Uiminen ei kyllä kuulu Siran vahvuuksiin,mikä yleensä on spanielien lempparipuuhaa.
2. Siran kanssa ollaan kolmissa näyttelyissä käyty,kaikista Erittäin Hyvät arvosanat käyty hakemassa. Kaksi kesää sitten Sira steriloitiin ja olen nyt päättänyt etten enää näyttelyitä Siran kanssa kierrä. Maksaa turhan paljon kun tietää ettei menesty.

3. Sira oli kiltti pentu....nukkuessaan ! Tämä tyttö osasi olla pahemman luokan riiviö pentuna. Varsinaisesti ei mitään tuhonnut,vähän portaitten kaidetta ja koiraporttia maisteli vain. Mutta muuten ei tehnyt tuhojaan,sisäsiisteys ei ollut (muistaakseni) mitenkään hirveän vaikea opettaa. Neiti vain teki riiviöhommia,puri paljon ja kun komensi niin jatkoi vain. Monesti oli hermot kireällä mutta onneksi tämäkin touhu unohtui kasvaessaan.
4. Pentuna Siran lempipaikka nukkua päivisin,oli minun syli. Tai no oikeastaan,istuin lattialla ja Sira nukkui jalkojen välissä. Vaikka vei omalle paikalleen kun huomasi että tyttöä alkoi väsyttää,oli siellä hetken ja vaelsi syliin nukkumaan.

5. Kuten jo tiedätte,Sira rakastaa kaikkia ja kaikkea. Sira on kaikkien kaveri mutta kaikki ei halua olla Siran kavereita. Siran motto on aika varmasti "I just met you and I love you!"
6. Kaikesta huolimatta Siralla on kavereita,tai no ainakin wnb kavereita. Suurin osa kavereista on whippettejä. Jazin(toisessa kuvassa Siran kanssa) kanssa Siralla on aivan sisarsuhde. Sira on Jazille kuin isosisko joka kurittaa poikaa välillä mutta jota saa kiusata aina. We<3Jazi!

7. Koirien kanssa tehdessä olen/yritän olla määrätietoinen,innostava ja mahdollisiman positiivinen :D Haluan että koirat on treenatessa oikeasti iloisia ja että se näkyy niistä.
8. Viimenen öh... Haaveilen isosta welshilaumasta! Johon sekottuisi pari muutakin rotua!


Nyt kiitämme ja kumaramme tästä sekä rupean laittamaan tunnustuksia eteenpäin,muah!

Vantaan reissu

Syysloma.vihdoin. Ei tuolla koulussa vielä kauhean kauan olla oltu mutta loma tuli tarpeeseen! Mutta siis kaveri oli lähdössä äitinsä luo Vantaalle ja sovittiin että minäkin menisin käymään. Lauantaina sitten junalla sinne menin ja juna-asemalla vastassa oli kaveri äitinsä toisen koiran seropi Roopen kanssa. Käveltiin sitten siitä kotiin ja siellä vastassa oli sakemanni Rico,varsin upea poika. Rico oli sairaslomalla,oli edellisenä päivänä kastoroitu joten ei voitu poikaa viedä kunnon lenkeille vaan ihan rauhallisilla lenkeillä piti käydä.
     Sunnuntaina käytiin ihan pikasesti vaan ruokakaupoilla mutta muuten ei kyllä kaupungilla kierrelty. Ihan kivat ilmat oli ja läheisellä pellolla käytiin koirien kanssa pariin otteeseen,sekä sunnuntaina Roopen kanssa käytiin pitempi lenkki keskustan puolella ja Vantaankoskea käytiin katsomassa. Maanantaina olikin sitten jo lähtö edessä mutta käytiin vielä lenkillä aamusella,kuvattiin koiria,taino Ricoa,Roope ei oikein tykännyt olla kameran edessä :D ja sitten sisällä hengailtiin. Puoli neljältä lähti sitten juna kohti Kuopiota ja oli tylsä matka,tosi tylsä. Mutta reissu Vantaalle oli mahtava<3 uudestaan menen mielelläni joskus.

                                               haukkakin nähtiin

                                           lauantai-illan auringonlasku

                                              pentu-Roope<3

                                             

                                             Rico on huippu tapaus<3

                                       

                                         Rico tokoilee pienesti

                                                  

                                             Hölmöt kaverukset

                                        


Sitten muita kuulumisia,eli makkaramaastoissa taasen oltiin,siskon ja Jazin kanssa. Sirakin oli toki ilmotettu ja pääsi juoksemaan. Hyvin juoksi tyttönen taas ja olen ylpeä miten osaa käyttäytyä. Ei osoittanut mitään mielenkiintoa viehettä kohtaan kun kateltiin vierestä muitten juoksuja ja ajattelin jo että ei juoksemisesta tule mitään kun ei sitä edes kiinnosta. Mutta sitten kun meidän vuoro tuli ja lähtöpaikalle mentiin ja viehe palautui niin Sira ryhdistäytyi ja pinkaisi vieheen perään tosi hyvin kun irti päästin. Kuudenneksi tuli muistaakseni yhdestätoista koirasta. Pisteetkin oli parantunu. Harmi kyllä kuvia ei Siran juoksusta ole,omia ainakaan. En tiedä jos joku olisi sattunut kuvaamaan Siran juoksua. Jazi tuli toiseksi,11 koiraa taisi Jazinkin luokassa olla.

                                           Jazin hieno uusi takki!      
 Sitten samana viikonloppuna millon makkaramaastot oli niin oltiin maalla käymässä,siellä oli kanssa minun setä ja serkku ja sitten oli iskän serkku vaimonsa kanssa ja heidän pystykorva Sissin kanssa. Yhen yön olin siellä sitten ja oli mukavaa. Sira pääsi kanssa metälle moneksi tunniksi ja käytiin sitten paistamassa makkarat meidän omalla kodalla keskellä mehtää.
   Sissi on 15 vuotias rouva ja veikkaanpa että viimeiset kuvat tuli tästä koirasesta otettua. Varmasti kipua on kovasti,varoi todella paljon jalkojaan kun rupesi makaamaan,kuurous ja sokeuskin kiusaavat jo vanhusta ja joku iso kasvain sillä on rinnassa,voi toki olla joku rasvapattikin mutta ei tiedä. Hieno koira Sissi on aina ollut,ei sitä saalista kovin paljoa metsältä aina tule mutta aina piristämässä metsällä ja kotona.  

 

                                      ikä näkyy jo myös turkissa

                                        

        naapurin ajokki kävi pihassa moikkaamassa kesken ajon:D

                                             sirakin välillä kuvissa!

 

käytiin meidän entisen beagle-Roopen haudalla. <3


Pari viikkoa sitten tuttavaperheemme joutui lopettamaan 15½ vuotiaan jackrusselinsa Muusan. Muusa oli meilläkin hoidossa monet kerrat,ennen Siran tuloa ja varsin ihana neiti oli. Pirteä ja iloinen oli koko elämänsä,ihan aina kun sinne meni käymään häntä heilui vimmatusti ja oli heti ovella vastassa,ja viimeisenä päivänäkin oli vielä heidän kesämökillään saanut kunnon juoksuhepulin. Muusa oli jo jonkin aikaa ollut kuuro ja huononäköinen joten päätös oli varmasti paras koiralle.

                Jäämme kaipaamaan Muusaa kovasti<3

Kalakukkomaastot ja Jazi hoidossa

10.9.2011 kalakukkomaastot. Jazi tuli meille perjantaina iltapäivästä koko viikonlopuksi hoitoon. Lauantaiaamuna kyyti starttasi kello 07.45 kohti Nilsiää ja maastokisoja. Kerran aikaisemmin viime vuonna,samaa nimeä kantavissa kisoissa ollut katsomassa. Mutta eihän se ollutkaan ihan sama kun oli koira,joka piti ilmottaa,käyttää ell.tarkastuksessa,huolehtia lämppäykset ajallaan että ehtii omalle vuorolleen ja huh. Mutta onneksi seurana oli osaava ihminen joka neuvoi jos en tiennyt mitä tehdä. Kiitos siitä ! Päivä meni hyvin odotellessa,katsellessa koirien juoksemista ja sitten oman vuoron lähestyessä,lämppäämisessä.
Oli kyllä melkoinen meno Jazilla juoksemaan,hirvee huuto alkoi kun lähestyttiin lämppäyslenkillä paikkaa mistä juoksemaan mentiin.
Jazin vuoron tullessa mentiin siruntarkastukseen ja sitä kautta sitten lähtöpaikalle,minä en jazia lähettänyt vaan tuttu,ennenkin maastoissa koiransa kanssa käynyt. Jazin lähtö oli tosi hieno,lähti niin näpäkästi ja täysiä vieheen perään että vastustaja jäi kyllä taakse lähdössä.
Muutenkin Jazi juoksi tosi hyvin,ei oikonut vaan seurasi hienosti viehettä.
226 pistettä ja 6.sija tuli ja aateltiin että finaaleihin pääsis mutta ei päässyt kuin neljä ensimmäistä vain.
Minä yritin kuvata Jazin juoksun mutta mun kädet täris niin ei siitä oikein mitään tullu:D
Kotiin päästyä Jazi olikin aika väsynyt,toisin kuin Sira joka oli päivän ollut kotona itekseen...

Sunnuntaina minut herätettiin ennen seitsämää piipityksellä (Jazi) ja hännän paukutuksella patteriin (Sira). Kaveri oli yötä niin pakko oli nousta ettei sekin joutuis heräis. Nousin ja keräsin vaatteni ja menin yläkertaan antamaan koirille ruuat,pukemaan ja sitten lähettiin aamulenkille. Oli jännä ilma,viilee toki mutta sumua oli paljon. Otin kameran mukaan ja pari kuvaa tuli otettua. Sitten lenkin jälkeen koirat nukku tyytyväisenä ja minä kattelin telkkaria ja söin ja nautin olostani,vaikka vähän kyllä väsytti :D kaveri sit heräs ja lähettiin käymään päivälenkillä,koirapuistossa pyörähettiin ja silleen. Mutta kiva viikonloppu oli Jazi-miehen kanssa,Sirakin sai "pikkuveljestään" seuraa.

                              huippu hieno juoksusuoritus ohi

                                            aamulenkin usvassa

                                 siraa ei oikein kiinnostanu

                                                  Iloinen poika<3

olla tiukka ja kätevä,olla huikean pätevä

...on oltu huikean päteviä ja ei ihan niin päteviä.
 Toko,c-kurssi,astetta vaativampi alkoi. Tosi kiva oli päästä treenaamaan oikeasti opastuksessa,Siran vire on aivan mahtava nykyään. Mutta...paikallamakuu. Viime treenit oli todellinen herätyskerta siihen todellisuuteen että ei se vielä ihan onnistukkaan. Eli Sira haukkui ja nousi makuussa(!!),oli myös aika levoton,heilutteli vain häntää,katseli ympärilleen ja haisteli. Ärsytti kyllä niin paljon että ei millonkaan. Sitten kaikilla oli oma vuoronsa treenata kouluttajan kanssa jotakin keskenään,otettiin sitten liikkestä seisomista ja paikallamakua. Kouluttaja sanoi että enää ei voi nameilla sen kanssa asiassa leikkiä vaan nyt jos nousee niin ärähtää että perhana sieltä ei nousta,käsky maahan,paikka ja hyvä. Tehtiin sitten ihan harjoitusta jossa Sira saataiisin nousemaan jotta saisin sille annettua palautetta siitä. Koutsi laittoin nameja eteen,otti pois ja laittoi uudestaan. Kerroin koko ajan Siralle mitä tehdä,eli sanoin paikka-käskyä usein ja pysyikin. No sitten koutsi tuli puhumaan minulle,yhäkin paikka-käskyn alla oli Sira. Nousi silloin,ärähdin,niskavilloista takaisin paikalleen ja maahan. Ulahti kun niskavilloista otin mutta kun oli taas maassa,alkoi vain heiluttamaan häntää asenteella "ei tässä mitään vaikka vähän turpaan tulee." saatiin sitten ihan läksyksi kotiin treenata paikkamakuuta kurin kanssa.

No mutta,on täällä muutakin keretty tehdä :D ollaan käyty paristi hiekkakuopilla eri kokoonpanoilla ja kivaa on ollu. Toisella kerralla Sira kokeili kuinka lujaa tekoa onkaan. Seisoi todella jyrkän rinteen reunalla ja kutsuin pois mutta eihän tämä mahtava tokokoira totellut vaan seisoi vaan,maa sitten petti hiukan ja huomasin vain että koira tipahti pois näkyvistä,kuului pieni ulahdus ja ensimmäisenä mieleen tuli että nyt se makaa siellä kuolleena. Juoksin sitten hieman kauempaa tieltä katsomaan miten oli käynyt ja onneksi typerys oli täysin kunnossa,seisoi siellä ja katsoi ihmeissään ylös miettien miten pääsee pois. Onneksi ymmärsi vihjeen kun kädellä näytin suuntaa ja kehotin menemään sieltä pois. Idiootin pitää kaikkea kokeilla...kyllä kerkesin säikähtää..
Käytiin kanssa tokokoutsin ja hänen bortsupentu Popin kanssa treenailemassa,oli kivaa. Treenattiin,seuraamista,ruuta ja paikkamakuuta TIETENKIN otettiin.
Ei meille mitään kovin erikoista kuulu,ite olin kahen viikon TET-jaksolla,mustissa&mirrissä toisen viikon ja läheisellä päiväkodilla toisen. Päiväkoti oli paljon enemmän mun juttu ! Voisin vaikka mennä sinne kesätöihin pariks viikkoo. Koulu on tylsää,todella tylsää. ei huvittas ei yhtään.
Nyt saatte katella kuvia,hiekkakuoppakuvia,nurmikolla söpöily kuvia ja ehkä muutakin.
ps.sain mun uuden canon 85 mm 1.8 tossa muutaman viikkoo sitten,jos en oo vielä maininnu. Tosi hyvä putki on!

noh ei nyt tullu ihan kaikkia kuvia mitä oisin halunnu. tää kettuilee mulle..