Kaikki päivän radat oli tosi kivoja ykkösluokan ratoja,tuomarina Reetta Mäkelä.
A-rata sujui ongelmitta,kepeillä hyppäsi sydän kurkkuun,kun hetken näytti ettei koira taivu toiseen väliin vaan Sipen selkäranka antoi taas periksi ja hilppastiin maaliin 0-radan kera,aika -8,87,sijoitus oli kolmas ja LUVA kisakirjassa.
B-rata oli myöskin oikein simppeli ja mukava rata mennä. Mikä tekee asiasta vielä ärsyttävämmän,että me otettiin sieltä vitonen. Lähetin koiran putkeen,putken takana oli ratahenkilö,Sira priorisoi käydä moikkaamassa tätä tyyppiä ja putkelta kielto..Voi elämä,että osas ärsyttää. Koko muu rata meni niin tosi hyvin ja aikakin oli -5,16 tuon kanssa ja kaikkea. Sira ei edes käynyt tervehtimässä tuttua henkilöä,joka oli myös ratahenkilönä vaan aivan vierasta. Jos joskus voisin haluta,että tuo ei olisi niin yltiösosiaalinen niin se olisi tämä hetki. Kyllä siinä oli joku elin niin sanotusti otsassa koko loppupäivän vaikka kaverit ja kouluttaja (ihanat,kiitos!) yrittivät saada puhuttua järkeä. Mitäpä,jos olisin vain vähän paremmin ohjannut putkeen...Tai mitä jos olisin ottanut koiran paremmin haltuun..mitä jos..Sitä,että oltaisi noustu kakkosiin.
Joten näillä fiiliksillä oli tosi hyvä lähteä viimeiselle radalle! Not. En vaan jaksanut/halunnut tehdä enää ja sehän siirtyy samantien koiraan vaikka en sille tietenkään vihaani näyttänyt. Ja tähän lisänä se,että tiesin etten tavallaan "tee" radalla mitään,kun sieltä hypäriltä se LUVA jo on. C-rata meni siis aivan päin takamusta ja sieltä kamala säätöhylly.
Nyt on todella suuri halu vaan päästä kisaamaan ja saada se viimeinen LUVA. Jäi sen verran kaivelemaan tämä.
Muut kuulumiset kuvien muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti