30.4.2013

Kauko-viha-rakkaus-suhde

Tiistaina oli talvi+kevät kauden viimeiset agilitytreenit ja tehtiin kisamittainen rata (eli siis meidän hallissa on kaksi kenttää ja niistä yhdistettynä tulee kisamittainen rata.kiinnostiko? hyvä.). 1-luokan rata oli,simppeli,ei mitään erikoista kohtaa. Mutta ei vaan oikein onnistunut. Ohjaus tökki kunnolla,olin aina liian myöhässä käskyjen kanssa,annoin ne epäselvästi ja no,olin huono :D Ei jäänyt millään tavalla hyvä fiilis treeneistä. Paitsi pakko kehua pilkkulaista sen verran että teki oikein super pätevät kepit kaikilla radoilla! Loppuun asti teki ja asenteella. A:n kontaktit oli myös joka radalla hyvät,puomin ei niinkään. No,eipä siinä,ne oli taas vaan yhdet treenit ja seuraavat on taas erilaiset. 

Kesä pidetäänkin taukoa ohjatuista,ja treenaillaan itsenäisesti kesä kontakteja ja keppejä. Ja toki muutakin pikku juttua tehdään mutta nuo tehiksessä elikkä tehotreenissä. 

Tokotreeneissä tehtiin luoksarin maahanmenoja samalla tyylillä kun viimeks,ok. Muutamia hitaampia maahanmenoja,ja alkoi ennakoimaan vauhdin tiputtamisella. Tehtiin myös kaukojen seiso-maahan vaihtoja ja ruetaan nyt tekemään niitä sillein,että Siran takajalkojen edessä on lauta,ettei liikuttaisi takajalkojaan. Hyvin alkoi treeneissä toimimaan,tuo käy Siralle hyvin,kun se ei tuommosesta paineistui,että joku lauta on mahan alla. 

Lauantaina käytiin whiipettien eli Jazin ja Femman kanssa Vuorilammen metsissä noin kahden tunnin lenkillä,kivaa oli meillä ihmisillä ja koirilla. 


                                                                        Namitauko





                                                   Lenkin jälkeisiä tunnelmia
 Nämä kaksi rakasta ovat löytäneet yhteisen sävelmän. Sirahan oli aluksi todella ilkeä Femmalle ja ärisimurisi,kun Femma käveli ohi ja näin. Pari viikkoa sitten käytiin siskon kanssa lenkillä niin,että Jazi ei ollut mukana,kun poika oli kipeänä kotona ja meidän tytöthän innostui ensimmäistä kertaa leikkimään yhdessä. Kotiin kun mentiin Sira ei enää murissut ollenkaan pienelle! Nyt lauantainakaan ei murissut ja ne leikki moneen otteeseen sisälläkin. Kivi vierähti sydämeltäni,kun näin että ne tulee toimeen ! *tuo varjo kuvassa on minun housu mutta älkää antako häiritä!*

Sunnuntaina Varpun omistajan kanssa suunnattiin hiekkakuopille ja olipa kivaa taasen!










 
                                                     Ensi kerralla taas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti